EI jättilukiolle

Näin taas nähdään, kuinka opiskelijoiden hyvinvointia ajatellaan. Lukioverkon supistamisessa on noussut esille kaksi eri vaihtoehtoa: vaihtoehto A:ssa kantakaupungin kolme lukiota sulatettaisiin yhdeksi yli tuhannen opiskelijan yksiköksi. Vaihtoehto B:ssä on kaavailtu, että Joensuun Yhteiskoulun lukio ja Niinivaran lukio yhdistettäisiin samaan tilaan, ja Joensuun lyseon lukio säilyisi ennallaan. Kummassakin vaihtoehdossa joko Enon tai Pyhäselän lukio lakkautettaisiin. Jos kahdesta pahasta täytyy valita, vaihtoehto B olisi opiskelijaystävällisempi vaihtoehto.

Ajatus yli tuhannen opiskelijan lukiosta olisi erittäin lyhytnäköistä päätöksentekoa opiskelijan terveyttä ajatellen. Nykypäivän koulutuksessa yksi tärkeimpiä aiheita laadukkaan opetuksen tarjoamisen lisäksi on syrjäytymisen estäminen. Se ei tulisi onnistumaan jättilukiossa. Vaikka kuinka paljon kaupunki kiinnittäisi huomiota oppilashuoltoon, ei jättilukio pysty tarjoamaan samanlaista yhteisöllisyyttä kuin pienemmät yksiköt.

Mutta syrjäytyminen ei ole ainoa ongelma, jonka jättilukio tarjoaa: tilat eivät riitä ilman suuria investointeja, opiskelijoiden koulumatkat kasvavat, Joensuun yhteiskoulun lukio ja Niinivaaran lukio jäävät tyhjiksi rakennuksiksi, jotka aiheuttavat kuluja, ellei kaupunki onnistu myymään niitä pois. Opetuksesta katoaa täysin myös yksilöllisyys. Opettajat eivät enää pysty muistamaan opiskelijoiden nimiä, vaan opiskelijat ovat heille yhtä suurta harmaata massaa. Myöskään kaikki halukkaat eivät pääse tällä hetkellä haluamaansa lukioon, sillä Joensuun kantakaupungin alueella keskiarvorajat ovat korkeat. Tähän ongelmaan ei kaupunkikaan pysty tarjoamaan ratkaisua jättilukiolla.

Mutta yksi idea voisi tietenkin toimia: lähetetään ulkopuolelle jääneet opiskelijat kauaksi Pyhäselkään tai Enoon, näin kaikki pääsevät lukioon. Ei näin! Ei ihmekään, että opiskelijamäärät putoavat Joensuun lukioissa, kun mieluummin jäädään ammattikouluun keskustaan, kuin lähdetään lukioon monen kymmenen kilometrin päähän. Lisäksi suunniteltu jättilukio tulisi Joensuun Lyseon lukion ja Lyseon peruskoulun rakennuksiin. Kalliit, peruskoululaisille suunnatut välineet, kuten teknisen käsityön luokat, jäisivät käyttämättä. Uusi peruskoulurakennus pitäisi rakentaa, mihin taas kuluu rahaa. Miksi investoida seiniin, kun sisältö on arvokkaampi?

Emme pysty ymmärtämään, että vaikka säästöjä pitää repiä jostakin, miksi taas koulutuksesta. Joensuu järjestää jo nyt Suomen kolmanneksi halvinta koulutusta, eikä se ole missään nimessä mikään ansio. Emme kuitenkaan ole tyhmiä. Ymmärrämme, että opiskelijamäärät putoavat, sillä ikäluokat pienenevät.

Lukiolaissa määrätään, että opiskelijoita on kuultava heitä koskevissa päätöksissä. Tämä osataan jo huomioida Joensuussa, mutta olisiko aika vihdoin kuunnella meitä? Me emme ole koneiston rattaissa vaan rattaina koneistossa. Koulutusjärjestelmä ei ole tuotantolaitos, jossa suuri yksikkö on eduksi, me olemme yksilöitä!

Emmi Simonen

Joensuun Nuorisovaltuusto

Juulia Saukkonen

Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n

Savo-Karjalan piiri

Tiia Lyytinen

Jontka ry

Mielipidekirjoitus on 1.2.2010 Karjalaisesta. Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt näkyvät yllä.