Lukiosta

Oppilaskunnat toimimaan!

Suomenlaissa säädetään, että jokaisessa Suomen lukiossa on oltava oppilaskunta, jonka tehtävä on mm. edustaa opiskelijoita heitä koskevia päätöksiä tehtäessä ja edistää opiskelijoiden yhteistyötä. Useat tutkimukset ja kyselyt osoittavat, että lukiot joissa oppilaskuntatyö on mallikasta menestyvät hyvin myös ylioppilaskirjoituksissa.

Erityisesti Pohjois-Karjalan maakunnan oppilaskuntien kehittämisessä riittää haastetta. Opiskelijat eivät koe vaikuttamismahdollisuuksiaan riittäväksi tai oppilaskuntatyö ei kiinnosta. Useimmiten kyse on kuitenkin siitä, ettei toimivaa oppilaskuntakulttuuria ole, tai ei tiedetä kuinka saada kaikkia opiskelijoita kiinnostavaa toimintaa aikaan. Oppilaskunnat järjestävät kouluissaan mm. erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia, muistavat niin opiskelijoita kuin koulun henkilökuntaa ja toimivat opiskelijoiden edunvalvojina.

Oppilaskuntatoiminta kasvattaa nuoria vastuullisuuteen, lisää kiinnostusta vaikuttamiseen ja parantaa koulun ilmapiiriä. Erityisesti Joensuun ulkopuolisten lukioiden kiinnostavuus on jatkuvasti vähentynyt ammatillisen koulutuksen vetäessä opiskelijoita. Jokaisen ”ei joensuulaisen” lukion kannattaisikin tarttua haasteeseen ja alkaa todenteolla kehittää oppilaskuntatoimintaansa, hyödyt ovat kiistattomat ja aktiivinen oppilaskuntatoiminta saattaa olla vielä tulevaisuudestaan epävarman yhdeksäsluokkalaisen mielestä yksi syy valita lukio ammatillistenopintojen sijaan.

Itse niin yläkoulussa, kuin lukiossakin toimineena oppilaskunta-aktiivina voin rehellisesti sanoa oppineeni pelkästään oppilaskunnanriennoissa enemmän opiskelusta, vaikuttamisesta, ihmisistä ja maailmasta, kuin koko lukion oppimäärään kuuluvan 75 kurssin aikana.


Tekstin kirjoittanut Katja Asikainen, joka toimi aktiivisesti omassa lukiossaan sekä valmistui keväällä 2008 Joensuun Lyseon lukiosta ylioppilaaksi